Lauantain Asunnottomien yön teema on miesten asunnottomuus. Useat järjestöt julkaisivat kannanoton omissa kanavissaan, mm. Vailla vakinaista asuntoa ry, A-Kiltojen Liitto, Setlementtiliitto ja EHYT. Kannanoton ydin on ennaltaehkäisy: asumisen turvaa on vahvistettava, koska ongelmat alkavat usein jo ennen kuin asunto menetetään.
Kaksi toimijaa vie viestiä pidemmälle. KOVA vaatii, että asunnottomuus poistetaan vuoteen 2035 mennessä valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä ja että asumisneuvonta säädetään lakisääteiseksi, jotta palvelu vakiintuisi. Diakonissalaitos puolestaan muistuttaa, että myös nuorten asunnottomuus kasvaa eikä pelkkä asunto aina riitä, kun taustalla ovat mielenterveyden ja päihteiden ongelmat.
Media tuo samaan viestiin paikalliset luvut. Länsiväylän mukaan asunnottomuus kasvoi Espoossa, ja vuokranmaksuvaikeudet näkyvät yhä useammin. Oululaiset järjestöt kysyvät Kalevan mielipidekirjoituksessa, miksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde ei nähnyt asunnottomien vertaistukea STM:n valtionavustuksen kohteena. Kirjoittajien mukaan asunnottomuus on kasvanut Oulussa 35 prosenttia, toiseksi eniten koko maassa. HS:n mielipidekirjoitus muistuttaa, että työssäkäyväkin voi menettää kotinsa, varsinkin lapsiperhe, kun asumismenot ja toimeentulotuki eivät riitä. Hämeen Sanomat toteaa pääkirjoituksessaan asunnottomuuden kasvaneen kaksi vuotta peräkkäin. Avointa vastapuolta aineistossa ei ole. Kiistakysymys on toteutus, ja sen KOVA nimeää: kuka vastaa asumisneuvonnasta, kun se ei ole kenenkään lakisääteinen tehtävä.
Eurooppalainen asunnottomuusjärjestöjen kattojärjestö FEANTSA ja ranskalainen Fondation pour le Logement ovat julkaisseet 11. raporttinsa asumisen syrjäytymisestä Euroopassa. Raportin mukaan kadulla, hätämajoituksessa tai asunnottomuuspalveluissa on Euroopassa noin 1,4 miljoonaa ihmistä, ja määrä on kasvanut lähes kaikissa jäsenmaissa, joista on vertailukelpoista tietoa. EU on samaan aikaan nostanut asunnottomuuden painopisteeksi sekä kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmassa että köyhyyden vastaisessa strategiassa. Raportti kuvaa kuilua sitoumusten ja todellisuuden välillä.
Tämän vuoden erityisteema on ikääntyneiden asunnottomuus. Raportin arvion mukaan yli 65-vuotiaita asunnottomia on Euroopassa vähintään 170 000, ja heidän määränsä kasvaa. Luku on alaraja, koska ikääntyneiden asunnottomuus jää usein tilastojen ulkopuolelle.
Suomi saa raportissa oman lukunsa otsikolla ”Finland: a model in retreat”. Asunnottomien määrä laski lähes 18 000:sta vuonna 1987 ennätysalhaiseen 3 429:ään vuonna 2023. Vuonna 2025 asunnottomia oli 4 579, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Raportti kytkee käänteen asumistuen ja perusturvan leikkauksiin, EU:n korkeimpaan työttömyyteen sekä järjestöjen rahoituksen noin 130 miljoonan euron leikkaukseen vuosina 2023–2027.
Yle Kymenlaakson mukaan Kotkan asunnottomien hätämajoitus siirtyi keskustasta Pyhtään Leporantaan metsän keskelle, eikä sinne ole vielä tullut yhtään asiakasta, vaikka asunnottomia on aiempaa enemmän.
Sama liike näkyy asioinnissa. Kuluttajaliitto vaatii paperiasioinnin säilyttämistä Suomi.fi-uudistuksessa, kunnes sähköinen asiointi toimii kaikille. Uuden Suomen mukaan liitto on törmännyt tapaukseen, jossa huomaamatta jääneet viranomaisviestit johtivat palkan ulosmittaukseen. Kansanedustajat vaativat Demokraatissa hallitusta arvioimaan uudistuksen vaikutukset.
Lähipalveluissa käy samoin: Varpaisjärven terveysaseman lakkauttamisesta järjestetään keskustelutilaisuus 21.10., ja Rengon palveluista kirjoittava kysyy, mitä kylälle jää, kun terveyskeskus, hammashoitola ja neuvola ovat lähteneet.
Yhteistä näille on, ettei palvelu katoa vaan siirtyy kauemmas: metsään, digipostiin, naapurikuntaan. Se, joka ei sinne asti pääse, ei näy palvelun käyttäjänä, ja tyhjä hätämajoitus voi silloin näyttää siltä, ettei tarvetta ole. Vailla vakinaista asuntoa ry sanoo saman asunnottomuudesta: se jatkuu julkisissa tiloissa, vaikka sitä ei haluta nähdä.
Ammattiliitto JHL varoittaa, ettei teknologia saa syrjäyttää elävää ihmistä sosiaalihuollon palveluissa, ja korostaa henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä. Samaan aikaan Helsingin kaupunki testaa tekoälypohjaista kirjausapuria sosiaali- ja terveyspalveluissa, myös sosiaalipalveluissa ja opiskeluterveydenhuollossa (JHL ei viittaa Helsingin kokeiluun).
Rusetti ry kannattaa lausunnossaan, että lapsen läsnä ollessa, nähden tai kuullen tehdystä rikoksesta tulisi rangaistuksen koventamisperuste. Lisäksi se haluaa lain perusteluihin vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteet.
- Kotihoidon tuki on joutumassa vaalipöydälle. Kokoomus, SDP ja vihreät olisivat valmiita luopumaan tuesta, ja keskusta vastustaa (Yle Uutiset). Myös kansalaiset jakautuvat: kokoomuslaiset suhtautuvat tukeen kielteisimmin (Ilta-Sanomat).
- Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää, että turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin EU:n ulkopuolisissa keskuksissa ja perheenyhdistämistä tiukennettaisiin (Yle Uutiset). Lisäksi se kiristäisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa (Uusi Suomi). Järjestöjen kannanottoja linjauksiin ei aineistossa vielä ole, vaikka ne koskevat suoraan kotoutumistyön asiakaskuntaa.
- Lääkärit kantelevat oikeuskanslerille asiakasmaksujen jopa 80 prosentin korotuksista ja kysyvät, onko tosiasiallinen hoitoon pääsy vaarassa (Uusi Suomi Lääkärilehden tietoihin nojaten).
- Oikeus asettui Hali ry:n puolelle, kun se vaati hyvinvointialueen kustannustietoja julkisiksi, ja Mehiläisen toimitusjohtaja iloitsee päätöksestä (Talouselämä). Jos julkisen tuotannon kustannukset avautuvat vertailulle, se vaikuttaa myös järjestöihin palveluntuottajina.
• Kuopiolainen työllistämissäätiö yhtiöitti kierrätysmyymälänsä, ettei se kaatuisi rahoitusleikkauksiin. Toiminta jatkuu Elävä-konsernin Matkus Luuppi -kierrätyskauppakeskuksessa (Savon Sanomat).
• Eloisan yt-menettelyn päätteeksi 102 henkilöä on irtisanomisuhan alla ja 300 tehtävää jaetaan uudelleen. Tehyn neuvottelijan mukaan palvelut heikentyvät (Yle Etelä-Savo).
• Etelä-Karjalan hyvinvointialue uskoo jo joutuvansa aluejakoselvitykseen, jossa arvioidaan sen yhdistämistä toiseen alueeseen (Yle Etelä-Karjala).
• Tapiolan suuralueen vanhusten kotihoito siirtyy joulukuussa Kotipalvelu Mehiläinen Oy:lle (Länsiväylä).
• Hakuja auki: STM:n asetusluonnos Kelan kuntoutusrahan maksukausista lausunnoilla (määräpäivä lausuntopyynnössä) · La Carita -säätiön 3 000 euron tunnustuspalkinto ikääntyneiden hoitotyön työyhteisöille (määräpäivä hakuilmoituksessa)
Mental Health Europe vaatii, että EU:n seuraava budjetti investoi ihmisiin eikä pelkästään poliittisiin painopisteisiin.
EUobserverin mukaan 16 EU-maata on vahvistetusti mukana suunnitelmassa, joka sallisi maiden sulkea rajansa ja jäädyttää turvapaikanhaun. Pakolaisjärjestöjen kattojärjestö ECRE pitää ehdotettua eurooppalaista hätätilakehystä vanhojen toimintatapojen toistona. Suomessa perustuslakivaliokunta hyväksyi rajaturvallisuuslain jatkon vuoden 2028 loppuun (MTV Uutiset).
Puola luopui ehdotuksesta, joka olisi tehnyt rikokseksi avun antamisen laittomasti maassa oleville siirtolaisille. Taustalla oli laaja vastustus (Notes from Poland).
Köyhyys kasvaa Liettuassa, myös työssäkäyvien keskuudessa (LRT).
Espanjassa pitkäaikaishoidon painopiste on siirtynyt laitoksista kotiin ja lähiyhteisöön: vuonna 2025 jo 56 prosenttia pitkäaikaista hoivaa tarvitsevista sai tukensa kotona tai lähiympäristössä, ja teleasistencia eli etähoiva sekä kotiapu kuuluivat yleisimpiin ammatillisiin palveluihin. Järjestöjen rahoitus tulee kahta erityistä reittiä. Veronmaksaja voi rastittaa tuloveroilmoituksestaan ruudun, joka ohjaa 0,7 prosenttia hänen verostaan sosiaalialan järjestöille (casilla de fines sociales), ja näkövammaisten järjestö ONCE kustantaa palvelunsa ja vammaisten työllistämisen omalla, valtion valtuuttamalla arpajaistoiminnallaan.
Espanjan kolmannen sektorin kattojärjestö Plataforma del Tercer Sector esitteli julistuksen oikeuksien, yhteiselämän ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan puolustamiseksi. Myös Cáritas Española julkaisi julistuksen. Kolmannen sektorin kansallisena päivänä kattojärjestö kehotti vahvistamaan sosiaalista koheesiota polarisaatiota ja disinformaatiota vastaan.
La Vanguardian mukaan markkinavuokralla asuvista 43,6 prosenttia on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.
Punaisen Ristin tunnetukipalveluun tulee ensimmäistä kertaa enemmän pyyntöjä miehiltä kuin naisilta (La Vanguardian uutinen).
🦅 Järjestöhaukan info
Järjestöhaukka on mediaseurantapalvelu, joka seuraa yhteiskunnallisia ilmiöitä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta. Sen tekoälyagentit käyvät päivittäin läpi yli 600 lähdettä, ja ihminen tarkistaa jokaisen katsauksen ennen lähetystä.
Ilmestyminen
- Aamukatsaus tiistaista perjantaihin klo 8.00 ja lauantaisin klo 10.00
- Viikkokatsaus edelliseltä viikolta maanantaisin klo 8.00
- Sunnuntaisin katsausta ei tule.
Maaosio: tiistaina Britannia, keskiviikkona Saksa, torstaina Ranska, perjantaina Alankomaat, lauantaina Norja ja maanantain viikkokatsauksessa Ruotsi.
Yhteydenotto: info@jarjestohaukka.fi tai vastaa suoraan tähän viestiin.
© Tekijänoikeudet 2026 Järjestöhaukka · Tilaus- ja käyttöehdot · Ota Haukka maksuttomaan kokeiluun