Tämän katsauksen tilaajat saivat sähköpostiinsa maanantaiaamuna. Sivu on näyte — uusi viikkokatsaus ilmestyy tilaajille joka maanantai.

Maanantaisin ei tule aamukatsausta. Sen sijaan saat tämän viikkokatsauksen: syväluotaavan koosteen koko viime viikosta — mikä toistui, mikä muuttui ja mihin suuntaan kenttä liikkuu. Yksittäiset uutiset olet jo lukenut; tässä katsotaan, mitä niistä yhdessä seuraa. Huomenna tiistaina aamukatsaus palaa normaalisti ja käy läpi tuoreet uutiset sekä sunnuntailta että maanantailta.
Viikko 37 — kolme valvojaa alkoi arvioida samaa kysymystä: millä ehdoilla julkista rahaa ja julkista vastuuta jaetaan.
3956 juttua · 305 järjestöjen omaa nostoa · suurin nousija: "datakeskus" 4.6x
Viikon 3 956 koodatussa jutussa tehtiin vähän uusia päätöksiä ja arvioitiin paljon jo tehtyjä. Kentällä viikko näkyi silti konkreettisimmin: tamperelainen Artteli-kumppanuusyhdistys irtisanoo 11 STEA-avustuksella työskentelevää, Niceheartsin neuvottelut päättyivät 18 irtisanomiseen, Nuorten Palvelu lopettaa Vertzi-toimintansa 14. syyskuuta ja Paremmin Yhdessä kertoo koko toimintansa jatkuvuuden olevan uhattuna. Peruste on kaikissa sama: epävarmuus avustusrahoituksen jatkosta — ei vielä tehty avustuspäätös. Sopeutus ei rajoitu avustusrahoitteisiin yhdistyksiin: myös Sitra käynnisti muutosneuvottelut.
Toinen juonne on laillisuusvalvonta. Helsingin Sanomien mukaan oikeuskansleri on puuttunut sosiaali- ja terveysministerin toimiin järjestöavustusten kriteerikiistassa, ja oikeuskansleri tutkii myös pääministerin toiminnan Garden Helsinki -hankkeen 35 miljoonan euron tuen valmistelussa — opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan tuelle ei asetettu yhtään ehtoa. Kuuloliitto nostaa saman kysymyksen kansainväliselle tasolle ja kysyy suoraan, aikooko Suomi irtautua YK:n vammaissopimuksesta, kun vammaisjärjestöjen rahoitusta leikataan.
Kolmas juonne on hyvinvointialueiden rahoitus, ja siellä riita on jo tuomioistuimissa. Hallinto-oikeus palautti Etelä-Pohjanmaan rahoituspäätöksen valtiovarainministeriölle, koska diagnoositietojen vaikutusta ei otettu huomioon, ja Keski-Suomi aikoo valittaa omasta lisärahoituspäätöksestään korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Etelä-Karjalassa käynnistyi valtion arviointimenettely, kun taas Etelä-Savon Eloisa sai lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Tämä on se pöytä, jossa järjestöjen kumppanuus- ja hankerahoista päätetään ensi vuonna.
Neljäs arvioija on valvontavirasto. Lupa- ja valvontavirasto keskeytti Plastic Surgery Centerin Helsingin yksiköiden toiminnan ja aiemmin Lääkäriklinikka Esteticin palvelutoiminnan; taustalla on 27-vuotiaan asiakkaan kuolema rasvaimua edeltäneen puudutuksen yhteydessä. Viikonloppuna kuva laajeni: MTV:n haastattelema asiakas kertoo jääneensä elämään pysyvien vaurioiden kanssa, ja Savon Sanomien referoiman Iltalehden selvityksen mukaan klinikkayhtiöiden taloustiedoista löytyy laiminlyöntejä ja lainarahan liikuttelua yhtiöiden välillä.
Viikonloppuna järjestörahoituksesta tuli vaalikampanjan kiistakapula. Sdp:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar sanoi hallituksen vihaavan järjestöjä, mistä kokoomus närkästyi joukolla (Ilta-Sanomat), ja kokoomuksen Pia Kauma käänsi kysymyksen takaisin: mitkä päätökset opposition on tarkoitus perua ja mistä rahat otetaan (Verkkouutiset). Kentän puolelta vastaus samaan kysymykseen tuli mitattuna eikä retorisena: STTK:n kansalaiskyselyssä enemmistö säilyttäisi laajat julkiset palvelut ja kiristäisi mieluummin verotusta kuin leikkaisi perusterveydenhuollosta ja koulutuksesta.
Toinen vuoropuhelu käytiin Helsingissä. Kaupunki haluaa muuttaa suurimman osan Lapinlahden sairaalan rakennuksista yritystiloiksi, ja alueen toimijat ovat suunnitelmasta raivoissaan (Helsingin Sanomat). Pro Lapinlahti mielenterveysseura vastasi tarjoamalla kannattajille valmiin kirjepohjan päättäjille — vaikuttamisen muoto, johon turvaudutaan silloin kun valmistelupöytään ei ole pääsyä. Kaavoituskysymys on muodoltaan toinen kuin avustuskiista, mutta ratkaistavana on sama asia: millä perusteella julkinen resurssi jaetaan ja kenen käyttö katsotaan sen arvoiseksi.
Pisa-tulokset synnyttivät viikon vilkkaimman asiantuntijakeskustelun, ja kenttä puhui siinä eri kieltä kuin politiikka. SOS-Lapsikylä muistuttaa, että jokaisen tuloksen takana voi olla lapsi, joka epäröi pyytää apua: kysymys ei ole vain oppitunneista vaan siitä, uskaltaako oppilas kertoa vaikeuksistaan. Konkreettinen vastine löytyy HelsinkiMission School to Belong -ohjelmasta, jossa Lovisavikenin koulussa raportoidaan ilmapiirin parantuneen ja oppilaiden yhteyden aikuisiin vahvistuneen. Asiasana lukutaito esiintyi viikon aineistossa 14 kertaa, kun neljän edellisviikon keskiarvo oli 1,3.
Toinen pari kertoo hyvinvointialueiden rakenteesta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi oppaan hyvinvointialueiden henkilöstön työkyvyn vahvistamiseen, ja samalla viikolla Sairaanhoitajaliiton selvityksessä kerrotaan, että hoitotyötä koskeva päätös voi kiertää jopa kymmenen johtamisporrasta ja että erot alueiden johtamisessa ovat suuria. SuPer sanoo saman työntekijän näkökulmasta: laki velvoittaa laatuun, mutta käytännössä työntekijää kehotetaan tinkimään siitä. Opas ei muuta porrasta.
Kolmas pari koskee perhehoitoa, jossa alueet rekrytoivat ja järjestö vaatii ehtoja. Pohde etsii uusia perhehoitajia erityisesti vammaisille ja ikäihmisille, Itä-Uudellamaalla alkaa maksuton perhehoitajavalmennus ja Vantaan ja Keravan alue houkuttelee sijaisperheitä palkkioilla. Perhehoitoliitto muistuttaa lausunnossaan sosiaalihuollon palvelu-uudistuksesta, että jokaiselle perhehoidon asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä, ja vastustaa asiakasmaksujen korotuksia. Rekrytointi etenee nopeasti, tukirakenteen kirjaaminen hitaasti.
Viikko sitten 7. syyskuuta kysyimme, kuka määrittelee kelpoisen auttamisen avustuksen perusteeksi. Kysymys sai tällä viikolla arvioijan: Helsingin Sanomien mukaan oikeuskansleri on puuttunut ministerin esittämien avustuskriteerien valmisteluun. Sen sijaan 24. elokuuta nostamamme Tukiliiton huomio — 50 miljoonan lisäleikkaus tehdään ilman arviota kohderyhmävaikutuksista — ei liikahtanut mihinkään, eikä arviota ole esitetty. Myöskään 31. elokuuta mainittu Länsi-Uudenmaan järjestöneuvottelukunnan jäsenhaun siirto vuoden 2027 alkuun ei muuttunut, mutta alue avasi alueellisen hyvinvointisuunnitelmansa lausuntoajan: vaikuttamisen paikka on juuri nyt lausunnossa, ei neuvottelukunnassa.
Euroopan terveysjärjestöt puhuivat viikolla yhdellä äänellä: 187 järjestöä vaatii komissiota palauttamaan kansalaisjärjestöjen toiminta-avustukset EU4Health-ohjelmaan (EPHA), ja saman yhteislausuman julkaisivat myös Mental Health Europe ja EuroHealthNet. Sosiaalipalvelujen verkosto ESN vei parlamenttiin vaatimuksen vahvemmasta sosiaalisesta investoinnista seuraavaan EU-budjettiin. Kiista koskee sitä, rahoitetaanko jatkuvaa toimintaa vai määräaikaisia hankkeita — sama kysymys on Suomessa auki STEA-rahoituksen ja tulevien hankehakujen ehdoissa. Tämä rinnastus on Haukan oma havainto, ei lähteiden.
Lasten verkkoturvallisuus eteni samalla viikolla usealla rintamalla. Eurochild ja yli 140 järjestöä ja asiantuntijaa vaativat ennen komission puheenvuoroa, että sääntely kohdistetaan teknologiaan eikä lapsiin, ja Mental Health Europe allekirjoitti rinnakkaisen lausuman lasten verkkoturvallisuudesta. Alankomaiden hallitus asettui tukemaan EU-laajuista some-ikärajaa (DutchNews), Irlannin mediavalvoja avasi tutkinnan X:stä (TheJournal), ja EIGE muistuttaa, ettei medialukutaidon opetus yksin riitä. Suomalaiselle lapsi- ja nuorisojärjestölle ratkaisevaa on, kohdistuuko tuleva sääntely alustoihin vai lasten käyttöoikeuteen.
Asumispolitiikassa EU liikkui kahteen suuntaan. EUobserverin mukaan unioni haluaa hillitä Airbnb-tyyppistä vuokrausta asumiskriisin helpottamiseksi, ja RTE kertoo kaupunkien saavan valtaa rajoittaa lyhytaikaisia vuokria. Euroopan vammaisfoorumi EDF huomauttaa kuitenkin, että komission kohtuuhintaisen asumisen esitys sivuuttaa vammaisten asumisen. Suomalaiselle asumisen tuen järjestölle tämä tarkoittaa, että esteettömyys kannattaa vaatia kirjatuksi jo valmisteluvaiheessa.
Ruotsi on suomalaisille sote-järjestöille kiinnostava vertailumaa erityisesti idéburen-sektorin aseman vuoksi. Idéburna-organisaatioilla tarkoitetaan yleishyödylliseen tarkoitukseen toimivia organisaatioita, joihin kuuluu esimerkiksi järjestöjä ja säätiöitä ja joiden toiminta ei perustu voiton jakamiseen omistajille. Julkiset hankinnat ovat pääsääntöisesti avoimia eri toimijoille, mutta vuodesta 2023 lähtien tiettyjä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja on voitu varata idéburna-organisaatioille, jos laissa säädetyt ehdot täyttyvät.
Vaaliviikolla järjestöt tekivät Ruotsissa työtä, joka ei kuulu kenellekään viranomaiselle: Sveriges Stadsmissioner kertoo mobilisoineensa heikossa asemassa olevia ihmisiä äänestämään, ja Sveriges Radion mukaan toimintaa kohdennetaan alueille, joilla äänestäminen on vähäisintä. Suomalaiselle järjestölle tämä on muistutus siitä, että matalan kynnyksen kohtaamispaikka on myös paikka, jossa äänestämisestä voidaan ylipäätään puhua.
Kaksi järjestöä valitsi samalla viikolla saman vaikuttamiskanavan: FUB kirjoitti sosiaalipalveluministerille nuorten tahdosta riippumatonta huoltoa koskevasta LVU-laista, ja Riksförbundet Attention lähetti samasta laista oman kirjelmänsä. Suomalaiselle vammais- ja lastensuojelujärjestölle tieto kertoo, mihin ruotsalainen kenttä suuntaa vaikuttamisensa juuri nyt — ja että kirjelmä ministerille on yhä käytössä oleva keino.
Rakenteellinen muutos näkyy toisaalla: Dagens Samhälle kertoo uuden sosiaalipalvelulain lisänneen yhteistyötä aatteellisen sektorin kanssa, ja saman lehden jutussa aatteelliset järjestöt tarjoutuvat ottamaan haltuunsa epäonnistuvia kouluja. Suomessa järjestöjen rooli hyvinvointialueiden palveluissa ratkeaa hankehauissa ja kumppanuussopimuksissa; Ruotsissa muutos lähti liikkeelle lainsäädännöstä.
Anhörigas Riksförbund nostaa esiin tuoreen raportin, jonka mukaan yhä useampi haluaa lopettaa työnsä vanhustenhoidossa, ja arvioi kehityksen heijastuvan omaisiin. Demensförbundet puolestaan käsitteli julkisuudessa Jämtlandin ja Härjedalenin puutteellista muistisairaiden hoitoa ja julkaisi ohjeen äänestämisen tukemisesta silloin, kun ihmisen muisti tai toimintakyky on heikentynyt. Suomalaiselle omais- ja muistijärjestölle jälkimmäinen on suoraan sovellettava malli: äänioikeuden käyttö vaatii tuekseen ohjeistusta, ei vain hyvää tahtoa.
🦅 Mikä on Järjestöhaukka?
Järjestöhaukka seuraa yhteiskunnallisia ilmiöitä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta. Se käy joka yö läpi sadat kotimaiset ja kansainväliset lähteet — uutiset, viranomaistiedotteet ja järjestöjen kannanotot — se siivoaa tekoälyn voimin kohinan ja nostaa esiin päivän olennaiset ilmiöt juuri sinun kentältäsi. Se ei listaa linkkejä, vaan ymmärtää ilmiöiden sosiologisen kontekstin: tunnistaa heikot signaalit ennen kuin ne päätyvät valtamedian otsikoihin, ja antaa äänen sille, mitä järjestöt itse sanovat. Mukana on myös joka päivä vaihtuva maa-osio (Ruotsi, Norja, Saksa, Ranska, Viro, Alankomaat, Espanja, Tanska, Britannia). Valmis, oivaltava tilannekuva sähköpostissasi joka aamu — ihmisen ennakkotarkistamana ja yksityisesti.
Ystävällisin terveisin,
Järjestöhaukka
© Tekijänoikeudet 2026 Järjestöhaukka · Tilaus- ja käyttöehdot
Aamukatsaus tiistaista lauantaihin ja viikkokatsaus maanantaisin. Ensimmäinen viikko on maksuton.
Tilaa Järjestöhaukka ← Järjestöhaukan etusivulle