Soten musta syksy

Valtio leikkaa sote-järjestöjen avustuksia vaalikauden aikana noin 380 miljoonasta 190 miljoonaan euroon, siitä ensi vuonna 84 miljoonaa euroa. Syksyn aikana järjestöt irtisanoivat väkeään ennen kuin avustuspäätöksiä oli tehty, hyvinvointialueet neuvottelivat vähennyksistä ainakin 14 alueella ja kunnat käynnistivät omia säästöohjelmiaan. Samaan aikaan etuuksia on heikennetty. Hallitus perustelee leikkauksia julkisella taloudella, kriitikot näkevät niissä kansalaisyhteiskunnan kaventamisen. Aineistossamme yhteisvaikutusta ihmiseen ei ole laskenut kukaan.

Lähtöasetelma

Kesäkuussa kiisteltiin ensin siitä, millä perusteilla avustuksia jaetaan. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) uudet STEA-kriteerit olisivat rajanneet tuen ulkopuolelle muun muassa vaikuttamistyön, ja ne palautettiin valmisteluun pääministerin määräyksestä (Yle).

Rahan määrä selvisi elokuussa. STM:n talousarvioehdotuksessa järjestöjen avustuksiin esitetään ensi vuodelle vajaa 190 miljoonaa euroa, 84 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna (STM). Summasta 50 miljoonaa on keväällä päätetty lisäleikkaus, ja 25 miljoonaa siirtyy jaettavaksi hyvinvointialueiden kautta (Demokraatti) järjestöjen kanssa toteutettaviin määräaikaisiin kehittämishankkeisiin (Yle). Budjettiriihi ei muuttanut kumpaakaan (Keskisuomalainen). Jatkoavustuksia haki syyskuussa 660 järjestöä yhteensä 271,5 miljoonalla eurolla (STEA).

Hallitus perustelee leikkausta julkisen talouden sopeutuksella: ensi vuonna säästöjä tehdään 4,8 miljardin euron edestä (HS). Niukkenevaa rahaa suunnataan nyt aiempaa enemmän kohtaavaan asiakastyöhön, ja keskus- ja kattojärjestöjen rahoitus vähenee merkittävästi (STM). ”Suojaamme kohtaavaa työtä mahdollisimman paljon”, sanoi Rydman (MTV).

Neljä kerrosta supistuu

Järjestöt. Elokuun puolivälistä alkaen ilmoituksia irtisanomisista ja muutosneuvotteluista tuli lähes päivittäin (Yle). Joissakin lähtee koko henkilöstö: Nicehearts irtisanoi kaikki vakituiset työntekijänsä, ja Kansalaisareena, vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen tukija, irtisanoo koko henkilöstönsä vaiheittain. Syyskuun lopussa neuvottelut olivat yhä kesken muun muassa EHYTissä, jossa koko henkilöstö on neuvottelujen piirissä. Kokonaiskuvaa antaa Hyvinvointiala Halin ja SOSTEn kysely: päätettyjen tai suunniteltujen lomautusten ja irtisanomisten piirissä oli 1 399 henkilöä (HS). Presidentti Tarja Halosen mukaan leikkaukset heikentävät järjestökenttää ”järisyttävällä tavalla” (IS).

”STEA-leikkaukset heikentävät järjestökenttää järisyttävällä tavalla.”

— Presidentti Tarja Halonen X:ssä

Hyvinvointialueet. Samaan aikaan supistavat ne, joiden palveluja järjestöjen työ on usein paikannut. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue irtisanoo 302 työntekijää, ja yli 500 ihmisen työt päättyvät (Yle). Neuvotteluja käytiin heinä–syyskuussa ainakin 14 alueella, ja toimipisteitä suljettiin Lapinjärvellä, Jyväskylässä, Ilmajoella ja ikäihmisten asumisyksiköissä eri puolilla maata. Keski-Pohjanmaalla alue esittää suljettavaksi myös matalan kynnyksen kohtaamispaikan (Yle). Alueiden johtajat ovat itse sanoneet, ettei järjestöjen työlle ole korvaajaa. ”Hyvinvointialueilla ei ole tarpeeksi reagointiaikaa”, sanoi SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas (MTV).

Kunnat. Kolmas kerros ovat kunnat. Espoo käynnisti koko kaupungin yt-neuvottelut ja voi vähentää jopa 300 henkilöä, vaikka sen talous on ylijäämäinen (HS). Helsinki sulkee 13 päiväkotia (HS), ja Kouvolan säästölistalla ovat uimahallit, kirjastot ja kulttuuriavustukset (Yle). Kunnanjohtaja Päivi Kontio huomautti, että keskustelusta on puuttunut kuntien näkökulma siihen, mitä järjestöleikkaukset tarkoittavat paikallisesti (HS).

Etuudet. Neljäs kerros ovat etuudet. Kelan tilastojen mukaan toimeentulotuen perusosaa on alennettu tuhansilta, ja osa on voinut menettää lähes 300 euroa kuukaudessa; yli 40 prosenttia alennuksen saaneista on nuoria miehiä (HS). Työttömyysturvan ja asumistuen 300 euron suojaosat poistettiin. Elokuussa julkaistun tutkimuksen mukaan suojaosat lisäsivät työttömien osa-aikatyötä (Yle), mutta hallitus ei palauta niitä: sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasen mukaan poisto säästää 56 miljoonaa euroa vuodessa (IS). Terveyskeskusmaksujen on tarkoitus nousta ensi vuodesta alkaen viidenneksellä ja poliklinikka- ja hammashoitomaksujen kymmenyksellä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan maksut siirtävät palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin, ja oikeuskanslerin mukaan uusien ja aiempien maksumuutosten yhteisvaikutuksia olisi arvioitava paremmin (Yle). Omaishoitajaliiton mukaan korotukset osuvat erityisesti perheisiin, joissa sekä hoidettava että omaishoitaja tarvitsevat palveluja (Omaishoitajaliitto). Laboren mukaan pienituloisimman kymmenyksen ostovoima heikkenee tänä vuonna 3,5 prosenttia, kun suurituloisimman kasvaa 2,2 prosenttia (Yle).

Kuinka paljon? Seuraamistamme lähteistä kertyy kerroksittain tällainen kuva: järjestöissä noin 1 400 henkilöä lomautusten tai irtisanomisten piirissä, hyvinvointialueilla ilmoitettuja vähennystavoitteita lähes 2 000 henkilötyövuotta, ja suurissa kaupungeissa satoja lisää. Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan mukaan STEA on itse arvioinut, että päätettyjen leikkausten takia sote-järjestöistä katoaa 2 500–3 000 työntekijää (Mielenterveyspooli). Luvut ovat vähimmäiskuva: ne kattavat vain sen, mistä on tiedotettu tai uutisoitu seuraamissamme lähteissä, ja monet neuvottelut olivat syyskuun lopussa vielä kesken. Todellisuudessa luvut ovat todennäköisesti suuremmat. Kerroksia ei ole laskettu yhteen, koska ne mittaavat eri asioita: henkilöitä, henkilötyövuosia ja enimmäismääriä.

Irtisanottava ennen kuin raha on päätetty

Miksi järjestöt irtisanovat jo nyt, vaikka avustuspäätökset tulevat vasta tammikuussa? EHYT kuvasi yhtälön tiedotteessaan: jos avustus lakkaa tammikuussa, järjestö ei pysty maksamaan kuuden kuukauden irtisanomisajan palkkoja (EHYT). ”Aikataulutus tekee tilanteesta järjestöille kestämättömän”, sanoi MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi (MIELI). STEA on ilmoittanut, ettei vuodelle 2027 myönnetä erillisiä alasajoavustuksia (Artteli).

”Työnantajavelvoitteiden vuoksi ratkaisuja on tehtävä jo ennen kuin rahoituksesta on varmuutta.”

— Anu Koivunen, Ihmisoikeusliitto

Järjestöt irtisanovat siis ennakkotietojen varassa. ”Työnantajavelvoitteiden vuoksi ratkaisuja on tehtävä jo ennen kuin rahoituksesta on varmuutta”, sanoi Ihmisoikeusliiton hallituksen puheenjohtaja Anu Koivunen (Ihmisoikeusliitto). Nicehearts kertoi voivansa perua irtisanomisia, jos rahoitus tarkentuu (Nicehearts), ja Paremmin Yhdessä korosti, etteivät sen irtisanomiset johdu tuloksista vaan tarve on kasvanut (Paremmin Yhdessä). Halin ja SOSTEn kyselyssä 40 prosenttia STEA-avustusta saaneista järjestöistä piti mahdollisena tai todennäköisenä, että koko toiminta lakkaa kahden vuoden kuluessa (SOSTE).

Mitä katoaa

Henkilöstöluvut eivät kerro, mitä ihmisiltä katoaa. Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan mukaan järjestöt täydentävät julkisia palveluja ja tavoittavat ihmisiä, jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle (Mielenterveyspooli). Juuri tämä työ vähenee nyt.

”Ilman Nuolta olen kuin pieni lapsi, joka kaipaa kotiin.”

— Nuori Sininauhasäätiön Nuoli-tukipisteessä

Järjestöjen omat tiedotteet ja uutiset kertovat, mitä on lähdössä:

• Mielenterveys. MIELI ry:stä katoaa 21 työtehtävää. Järjestön mukaan leikkaukset vähentävät vanhusten mielenterveystyötä, nuorten henkistä tukea ja vapaaehtoisten auttajien koulutusta (Demokraatti). Samaan aikaan apua tarvitaan enemmän: MIELIn kriisipuhelimessa ja kriisikeskuksissa talousahdinkoon liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet, ja uutena huolena soittajat kertovat epäilevänsä myös järjestöjen kykyä auttaa (Demokraatti). Mielenterveyden keskusliiton varautumistoimet koskevat lähes puolta henkilöstöstä, ja vaarassa ovat muun muassa vertaistukeen perustuvat verkkokurssit, joilla on ollut kolmessa vuodessa lähes 30 000 osallistujaa. ”Järjestöt tekevät sellaista työtä, jota julkinen tai yksityinen sektori eivät voi tuottaa”, sanoo liiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka (MTKL). Klubitaloissa mielenterveyskuntoutujat saavat rytmiä arkeen sekä työ- ja opintovalmennusta, ja niidenkin rahoitus on epävarma. Kun Lahden Klubitalon jäseneltä kysyttiin, mitä leikkaukset herättävät, hän vastasi yhdellä sanalla: ”Hävetkää.” (Yle)
• Päihde- ja peliongelmat. EHYTin päihdeneuvonnan puhelumäärä kasvoi kolmanneksella, mutta vain joka kolmanteen puheluun pystytään vastaamaan (EHYT). Pelihaittoja ehkäisevien järjestöjen rahoitus on leikkurissa samaan aikaan, kun rahapelimarkkinat avautuvat (Yle).
• Lapset ja nuoret. MLL:n mukaan uhattuna on yli 50 vuotta vanha tukioppilastoiminta, jossa on vuosittain mukana 11 000 peruskoululaista. Vuoden lopussa loppuvat muun muassa tyttöjen mielenterveyttä tukeva Helmi-toiminta, vanhempainryhmien koulutukset ja leikkipäiväohjelma, ja Lasten ja nuorten puhelimen päivystyspisteitä vähennetään (IS). Sininauhasäätiön mukaan nuorten turvattomuus ja päihteiden käyttö lisääntyivät, kun tukipiste Nuoli oli kiinni. ”Ilman Nuolta olen kuin pieni lapsi, joka kaipaa kotiin”, kertoi yksi nuorista (Sininauhasäätiö). Nuorten Palvelun Vertzi-toiminta päättyi (Nuorten Palvelu), ja Helsinki Pride aikoo lopettaa sosiaali- ja nuorisotyönsä (HS). Kokkolan ensi- ja turvakodin avopalvelu, joka tukee toipuvia äitejä, on rahoitusvaikeuksissa (Yle).
• Ikääntyneet. Ikäinstituutin irtisanomiset vaarantavat iäkkäiden toimintakykyä ja osallisuutta tukevan työn, myös valtakunnallisen liikunnan edistämisohjelman. ”Rahoituksen vähentyessä ennaltaehkäisevä työ loppuu ja se tulee ilman muuta rasittamaan sote-palvelusektoria”, sanoo toiminnanjohtaja Katja Borodulin (Ikäinstituutti). Oulun seudun omaishoitajat irtisanoi kuusi kymmenestä työntekijästään (OSOL).
• Väkivaltaa kokevat, tytöt ja naiset. Ihmisoikeusliiton mukaan leikkaukset jättäisivät sadat kunniaväkivallan uhrit tai sen uhan alla elävät ilman tukea (Ihmisoikeusliitto). Tyttöjen ja naisten asemaa edistävässä Nicehearts ry:ssä pahimmassa tapauksessa jäljelle jää viisi henkilötyövuotta nykyisen 29:n sijaan (Nicehearts).
• Kehitysvammaiset ja autismikirjon ihmiset. Kehitysvammaliiton yleisavustus on lakkautumassa lähes kokonaan, ja Selkokeskuksen rahoitus on vaarassa (Kehitysvammaliitto). Autismiliitto varoittaa, että neuvonta ja tiedonsaanti heikkenevät, vaikka yhteydenotot ovat kasvaneet. ”Me olemme jo säästäneet kaikesta, mistä on ollut mahdollista säästää”, sanoo toiminnanjohtaja Satu Taiveaho (Autismiliitto).
• Pienituloiset ja vammaiset. Tuettu lomatoiminta, jonka on saanut vuosittain jopa 40 000 ihmistä, ajetaan alas (Loma ja Terveys). Viimeinen näkövammaisten tuettu Solaris-loma pidettiin syyskuussa (Solaris-lomat).
• Työtoiminta. Jämsän Avitus-säätiön työtoiminta ajetaan alas (Keskisuomalainen), ja STM:n talousarvioesityksessä kuntouttava työtoiminta lakkautetaan (STM).
• Paikalliset kohtaamispaikat ja vapaaehtoiset. Pohjois-Karjalassa STEA-avustusta sai tänä vuonna 28 yhdistystä, jotka ylläpitävät matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja vertaistoimintaa. ”Käynnissä on yhdistysten todella raju alasajo”, sanoo Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Sanna Heinonen; hänen mukaansa noin 40 ihmisen työt ovat suoraan vaakalaudalla (Yle Pohjois-Karjala). Vapaaehtoistoimintaa valtakunnallisesti tukeva Kansalaisareena irtisanoo koko henkilöstönsä vaiheittain (Kansalaisareena), ja Ilta-Sanomien mukaan leikkaukset osuvat yli 200 000 vapaaehtoiseen (IS).

Kerrosten rajapinnalla lenkit katkeavat myös ilman STEA:ta. Kirkkopalvelujen Lastenkoti Valona Pieksämäellä suljetaan, koska hyvinvointialueet ostavat vähemmän palveluja, ja 17 työsuhdetta päättyy (Kirkkopalvelut). Kuopion Päihdepalvelusäätiö irtisanoi 29 työntekijää, kun hyvinvointialue otti päihdepalvelut itselleen (Savon Sanomat). Jyväskylässä Katulähetys irtisanoi asumispäivystyksen sopimuksen, koska alueen maksama korvaus ei riittänyt, ja kymmenet asukkaat menettävät asuntonsa (Keskisuomalainen).

Kansalaisyhteiskunta: säästöjä vai suunnanmuutos?

Rahan rinnalla aineistossa kulkee toinen kysymys: kuka päättää, millainen järjestötyö on tuen arvoista, ja onko kyse pelkistä säästöistä vai kansalaisyhteiskunnan roolin muuttamisesta. Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren mukaan järjestötoiminnan rahoitus on alijäämäisessä taloudessa, kun leikkaukset jyvitetään ministeriöittäin, ministeriön kannalta ”matalalla roikkuva hedelmä” (Kansan Uutiset).

Heinäkuussa valtioneuvoston kanslia muistutti asetusluonnoksesta antamassaan lausunnossa, ettei ministeri voi asettaa avustuksille muita kriteereitä kuin asetuksessa määritellyt (IS). Elokuussa Rydman joutui kirjoittamaan kriteerejään uusiksi (Yle). Syyskuun lopussa oikeuskansleri Janne Salminen totesi kanteluihin antamassaan ratkaisussa, että kriteerien muotoilusta syntyi virheellinen kuva avustusten myöntämisestä (MTV).

Ministerin ratkaisu järjestöille oli yhdistyminen (Demokraatti). SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas vastasi, etteivät yhdistymiset pelasta järjestöjä leikkauksilta (HS). STM:n entinen kansliapäällikkö Kari Välimäki kirjoitti, että kansalaisyhteiskunnan heikentäminen on uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle (HS).

Kriitikot näkevät leikkauksissa myös demokratiavaikutuksen. Setlementtiliiton, vihreiden kansanedustajan ja sosialidemokraattisen valtuutetun yhteisen kirjoituksen mukaan järjestöt tuovat eduskunnan valiokuntiin kokemustietoa niiden ihmisten arjesta, joiden ääni jää muuten kuulumatta, ja leikkaukset kaventavat päätöksenteon tietopohjaa (Keskisuomalainen). Tuoreen Sitran selvityksen mukaan järjestöt ovat yhä keskeisiä kumppaneita valtionhallinnolle, mutta julkisen rahoituksen väheneminen heikentää niiden mahdollisuuksia osallistua valmisteluun, esimerkiksi laatia lausuntoja tai nimetä edustajia työryhmiin (Sitra).

”Kun kansalaisyhteiskunnan tila kapenee, myös demokratia heikkenee”, kirjoittivat Diakonissalaitoksen ja ukrainalaisen romaninaisten järjestön edustajat (Diakonissalaitos). Samaan aikaan EU rakentaa kansalaisyhteiskunnan tilan seurantaa: EU:n perusoikeusvirasto FRA kutsui syyskuun lopuksi Brysseliin yli 40 organisaatiota perustamaan verkostoa, joka seuraa kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa Euroopassa (FRA).

”Kun kansalaisyhteiskunnan tila kapenee, myös demokratia heikkenee.”

— Anca Enache, Diakonissalaitos, ja Julian Kondur, Roma Women Fund Chiricli

Aineisto ei anna kysymykseen yksiselitteistä vastausta. Hallitus perustelee leikkauksia julkisella taloudella ja kohtaavan työn suojaamisella; kriitikot näkevät niissä kansalaisyhteiskunnan roolin kaventamisen.

Kuka laskee yhteisvaikutuksen?

Leikkausten vaikutuksia on laskettu kerros kerrallaan: järjestöt kyselyillä, hyvinvointialueet ja kunnat omina henkilötyövuosinaan, etuudet euroina. MLL:n vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Kansalaisareenan kansalaistoiminnan päällikkö Laura Mäkäläinen pitävät Turun Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan julkisen talouden tasapainottamista välttämättömänä. ”Säästöjen vaikutuksia on kuitenkin arvioitava pidemmälle kuin valtion yhden, kahden tai kolmen vuoden talousarvion näkökulmasta”, he kirjoittavat (Kansalaisareena).

Saman näkee myös se, jolle lasku siirtyy. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtajan Mika Forsbergin mukaan on suuri riski, että järjestöjen toiminnan kadotessa yksinäisyys ja kotiin jääminen johtavat myöhemmin suurempaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen (Yle). Vailla vakinaista asuntoa ry muistuttaa, että apu voi myös jäädä kokonaan saamatta: ”Tarve voi siirtyä myöhempään vaiheeseen ja raskaampiin palveluihin, tai ihminen voi jäädä kokonaan palvelujen ulkopuolelle” (VVA).

”Säästöjen vaikutuksia on kuitenkin arvioitava pidemmälle kuin valtion yhden, kahden tai kolmen vuoden talousarvion näkökulmasta.”

— Esa Iivonen, MLL, ja Laura Mäkäläinen, Kansalaisareena

Tammikuussa selviää, miten niukkenevaa rahaa jaetaan järjestöille. Mitä ihmiset menettivät, selviää vasta myöhemmin.

Teemakatsauksen aineiston ovat keränneet ja luokitelleet Järjestöhaukan tekoälyagentit. Jutun on toimittanut Jyrki Brandt.